Pernajan Agricola-seura ylläpitää Pernajan kirkonkylässä Agricola-museota, joka tarjoaa Suomessa ja koko maailmassa ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä suomalaisen kirjallisuuden perustajan, Uuden Testamentin kääntäjän ja Suomen reformaattorin lapsuuteen, elämään ja työhön. Agricola-museon avajaisia vietettiin 10.4. Agricola-juhlavuonna 2007, kun Mikael Agricolan kuolemasta tuli kuluneeksi 450 vuotta. Museo sijaitsi silloin Pernajan vanhan pappilan päädyssä seurakunnalta vuokratuissa tiloissa.
Pernajan kunta ja Turun yliopiston arkeologian oppiaine perustivat vuonna 1996 hankkeen, jonka tarkoituksena oli tutkia, voisiko 1500-luvulla eläneen Mikael Agricolan ajan Pernajan kirkonkylästä saada lisää tietoa arkeologisin menetelmin. Arkeologiset kaivaukset maaseudulla olivat harvinaisia ja liittyivät yleensä vain kirkkoihin ja kartanoihin. Pernajassa käynnistynyt arkeologinen Agricola-projekti oli monin tavoin pioneerihanke Suomessa, sillä Pernajan kunta mm. rahoitti kaivauksia 11 vuotta yhdessä Turun yliopiston kanssa. Arkeologi Hanna-Maria Pellisen johdolla koottiin museo, jossa arkeologisia esineitä esiteltiin löytöpaikkansa lähellä. Esineet omistaa Museovirasto, ja ne ovat edelleen lainassa Agricola-museossa.
Agricola-museoon rakennettiin vanhoista laudoista kestikievarinurkkaus pöytineen kuvaamaan sitä, miten Agricolakin olisi voinut aterioida matkoillaan tai kotonaan. Museon lukunurkkaukseen koottiin Agricolasta kertovia teoksia ja Agricolan tuotanto näköispainoksina. Museoon teetettiin myös vahatauluja, joiden noettuun mehiläisvahaan opiskelijat kirjoittivat puu- tai luuvartisilla metallikärkisillä kirjoituspuikoilla eli styluksilla. Museon seinille koottiin opetustauluja ja muuta Agricolan elämäntyötä esittelevää aineistoa.
Agricola-museo oli avoinna ensimmäisissä tiloissaan vain vajaat kolme vuotta. Pernajan kunta maksoi huoneiston vuokran Pernajan seurakunnalle ja Pernajan Agricola-seura ylläpiti museota yhdessä kunnan kanssa. Jo tammikuussa 2010 Agricola-museo purettiin kuntaliitoksen yhteydessä, koska vuokranmaksajaa ei enää ollut. Arkeologiset esineet varastoitiin Loviisan kaupunginmuseoon ja muu Agricola-aineisto Pernajan kirjastoon avattuun Agricolan muistohuoneeseen.
Pernajan Agricola-seuran piirissä eli kuitenkin suunnitelma museon uudelleen avaamisesta. Erilaisista sijaintivaihtoehdoista neuvoteltiin, mutta Pernajan kirkonkylästä ei löytynyt tarkoitukseen sopivaa huoneistoa. Vanha pappila ei tullut kysymykseen, koska seurakunta oli aikeissa ottaa kiinteistön omaan käyttöönsä. Lopulta Pernajan Agricola-seura löysi Koskenkylästä entisen pankkihuoneiston, joka täytti Museoviraston vaatimukset sen omistamien arkeologisten esineiden esille laittamiselle. Näin Pernajan kirkonkylän maaperästä löydetyt keskiaikaiset esineet saatiin taas yleisön nähtäville. Agricola-museolle hankittu Agricolan aikaisesta elämästä kertova muukin aineisto koottiin uusiin tiloihin. Pernajan Agricola-seura nitoi ja monisti yhdentoista vuoden aikana tehdyt kaivausraportit, jotka kuntaliitoksen jälkeisessä myllerryksessä olivat unohtuneet muovikassiin kirjaston kellariin, josta ne löytyivät.
Museo avattiin Kokenkylässä juhlallisesti 10.7.2020, kun oli kulunut 13 vuotta sen ensimmäisistä avajaisista. Vahtimestariksi saatiin palkkatuella työntekijä. Museo herätti runsaasti kiinnostusta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Agricola-museossa ja siellä loppuvuonna järjestetyssä aapisnäyttelyssä ”ABC kissa kävelee” oli yli tuhat kävijää.
Agricola-museo avattiin kolmannen kerran elokuussa 2023. Museo pääsi muuttamaan takaisin Pernajan kirkonkylään, kun Pernajan Agricola-seura vuokrasi Loviisan kaupungilta entisen koulurakennuksen Kyrkoby skolan. Seura osti kiinteistön vuonna 2024. Yksi entisistä luokkahuoneista toimii nyt ympärivuotisesti avoinna olevana Agricola-museona. Siellä vierailee Agricolasta ja keskiajasta kiinnostuneita matkailijoita, ryhmiä, lähiseutujen asukkaita ja koululaisia. Yhdessä Pernajan harmaakivikirkon kanssa museo avaa ikkunan keskiaikaiseen Pernajaan.
Tuovi Putkonen
